Ensimmäinen jalkautuminen

Tänään jalkauduin ensimmäistä kertaa virallisesti ehdokkaana vaalityöhön. Osallistuin Laihian lukiolla järjestettyyn paneeliin. Ajomatka Laihialle vähän meinasi jännittää kun ajelin Pohjalaisen auton perässä, mutta yllättäen jännitys laukesi, kun käännyin Laihian koulun suuntaan ja Pohjalainen jatkoi omia teitään.

Paneelissa olin tietysti ennen aikojaan, puoli tuntia etuajassa jossain sattuneen väärin ymmärryksen takia, mutta eipä tuo haittaa. Ehdin opettajanhuoneessa (tuli mieleen koska olen viimeksi ollut opettajan huoneessa..) lukea päivän lehdet ja huomata, että kampanjointini lehdessäkin alkoi vihdoin, sillä mielipidekirjoitukseni yliopistokoulutuksen kehittämisestä oli päässyt Pohjalaisen mielipidepalstalle.

Muut kandidaatit saapuivat pikkuhiljaa paikalle ja kun oppilaatkin saatiin liikuntasaliin, voitiin paneeli aloittaa. Ohjelma oli oman kokemukseni mukaan aika tavallinen. Äänestystä punaisilla ja vihreillä lapuilla asioiden puolesta tai vastaan ja välillä sai esittää omia mielipiteitäkin. Päätin, etten jää hiljaa istumaan ja pyysinkin puheenvuoron lähes aina kun jotain tuli mieleen.

Aiheet paneelissa olivat aika tyypillisiä, toivottavasti lukiolaisiakin kiinnostavia aiheita. Eniten keskustelua käytiin maahanmuutosta, pakkoruotsista sekä Laihian liittymisestä Vaasaan.
Luulen jälkeenpäin, että sain itse enemmän paneelista kuin lukiolaiset. Ensinnäkin siksi, että näin ensimmäistä kertaa, millaista käytännössä on osallistua paneeliin ja yllätin vähän itseni jopa vastailemalla kysymyksiin :D Toiseksi olen sitä mieltä, että panelisteina emme ottaneet yleisöä tarpeeksi hyvin huomioon vaan liikaa puhuttiin organisaatiorakennebyrokratia-kieltä, joka ei ole paras tapa voittaa nuorten kiinnostus puolelleen. Lisäksi vanhat muistot 80-, 70-, ja 60-luvuilta eivät oikein herätä yleisöä - päin vastoin.

Nuorten paneelissa pitäisi puhua enemmän nuorista, heidän mahdollisuuksistaan ja haasteistaan sekä kaikesta, mikä heidän lähitulevaisuuteensa vaikuttaa. Paneelin puheenjohtaja selvästi tästä tietoisena keskeyttikin eläkekeskustelun heti ensimmäisen puheenvuoron jälkeen kun huomasi, ettei yleisö syttynyt eläkekeskustelulla. Samaa silmää olisi tarvittu meille panelisteille.

Omaan suoritukseeni olen kuitenkin tyytyväinen, sillä sen verran kuin muistan, olen edelleen paneeli-minäni kanssa samaa mieltä asioista. Sain jopa puheenvuoroihini sisällytettyä muutaman puolueen vaaliteeman, jota voisi jopa pitää taktikointina, sääli ettei kukaan puolueesta ollut näkemässä, sillä luultavasti muut eivät asiasta kauheasti osanneet iloita :D

Tekstistä tuli nyt niin tylsä, että pakko laittaa kaikki PhotoBooth-skillit peliin.

Noniin! "Hei olen Matias ja vaalikampanjaani tuet lähettämällä viestin sdp5 Va15 numeroon 16100. Jos et muista, katso paidasta!" Kuten näkyy, vaalikassani ei vielä ole kertynyt niin suureksi, että saisin painatettua kampanja materiaalina. Toisaalta onhan itsetehty (korostus tussit ja Jack&Jones -t-paita) aina itse tehty.
Jos et tykkää paidasta tue kampanjaani niin hankin hienomman. Jos tykkäät, pyydän lähettämään silti.