Opiskelua?

Kolmas viikko yliopistossa alkaa. Vielä ei olla ehditty kunnon luentoihin asti, vaan pääasiassa ollaan vierailtu juristien erilaisissa työpaikoissa. Tähän mennessä on käyty ainakin käräjä- ja hovioikeudessa, syyttäjänvirastossa, oikeusaputoimistossa, vankilassa, Wätsilässä, kaupungin lakimiehen (minne en itse päässyt edellis illan Phörsta Sitzen -sitsien takia :() ja velkaneuvojan luona sekä muutamassa isommassa ja pienemmässä asianajotoimistossa. Lisäksi vielä käydään hallinto-oikeudessa, poliisitalolla ja Osuuspankissa.

Excut ovat olleet todella mielenkiintoisia ja antoisia. Tiesin kyllä, että juristi voi tehdä erilaisia hommia, mutta en oo tullu ajatelleeksi, että hommia on näin laajasti.

Tällä hetkellä houkuttelevin työpaikka tuntuisi olevan oikeuslaitos ja nimenomaan hovioikeus. Hovioikeuteen tulee riita- ja rikosasioita yleensä sen jälkeen kun asiat on ensin käsitelty käräjäoikeudessa ja sitten jompikumpi osapuolista on valittanut päätöksestä. Eli periaatteessa ihan yksinkertasia läpihuuto-pilipali-juttuja ei pitäisi hovioikeuteen tulla vaan työn pitäisi olla haastavaa ja mielenkiintosta. Lisäksi työajat valtion viroissa on säädylliset, kun taas yksityisissä isoissa asianajotoimistoissa nuori juristi saattaa joutua tekemään uskomattoman pitkiä päiviä. Lisäksi palkka on hyvä alusta asti ja eteneminen uralla työkokemuksen myötä kuulemma aika itsestäänselvää. Ei siis mitään huonoja hommia!

Yksityisellä puolella juristit tienaavat yleensä enemmän kuin valtiolla, mutta hommat saattaa myös olla kuluttavampia ja työajat epämääräisiä. Itse en koe itseäni tässä vaiheessa niin uraorientoituneeksi, että tahtoisin raataa 15 tunnin työpäiviä (jopa ilman ylityökorvausta?) pitääkseni työni. Ei näin tietenkään ole jokapaikassa, mutta ääritapauksia löytyy.

Vankila oli mielenkiintoinen oma alansa, mutta vähän kaukana juristin koulutuksesta. Vankilanjohtaja oli  harvoja juristi-koulutuksen saamia alallaan, eikä oikeustiede ole vaatimus rangaistuslaitoksessa.

Meidän koulutuksessa on ilmennyt pari hassua oikkua. Työnantajat korostavat koko ajan, niin tuomioistuimissa kuin varsinkin yksityisissä firmoissakin, kielten opiskelun merkitystä. Pitäisi osata käyttää työssä ongelmitta ainakin englantia, ruotsia ja suomea. Isoissa suomalaisissa asianajotoimistoissa on toimistokielenäkin englanti. Tästä huolimatta meidän koulutukseen ei kuulu englantia ilmeisesti ollenkaan. Vaasan yliopistosta voi yrittää saada paikkaa englannin kursseille, mutta sinne pääseminen on kuulemma todella epätodennäköistä, koska kurssit ovat aivan täynnä.

Toinen jännä juttu on, että tosi iso osa juristiksi opiskelleista on opiskellut toisen tutkinnon esim. kauppatieteistä Suomessa tai ulkomailla. Kyllä koulutuksen luulisi olevan niin laaja ja yleispätevä, että se riittää oman alan töihin sellaisenaan. Näin ei kuitenkaan ihan aina taida olla.

Loppuun voisin vielä selventää, koska ihmiset Roschier-asianajotoimiston mukaan kuulemma usein sekoittaa asianajajan ja lakimiehen. Lakimies on oikeustieteen maisteri eli meikäläisen koulun läpikäynyt ja asianajaja on Asianajaja liiton jäsen ja lakimiehestä vielä pidemmälle kouluttautunut, yli 25-vuotias ja ollut tarpeeksi kauan lakimiehen työssä.