Pitäisikö teidän naapuriin rakentaa vanhainkoti, ostoskeskus vai nuorisotalo bändikämppineen? Onko hyvät bussiyhteydet tärkeämpiä kuin hyvät pyörätiet? Pitäisikö Suomen käyttää miljardeja maanpuolustuksen kehittämiseen, koulujen remontoimiseen vaiko kannattamattomien maatilojen tukemiseen? Tarkoittaako Euroopan yhdentyminen maiden välistä yhteistyötä vai maiden yhdistymistä supervaltioksi?
Politiikka.Toisia se kiinnostaa, toisia yököttää. Joillekkin se ei sano eikä tarkoita mitään. Toisille kaikki on sitä. Kamala sana. Kukaan ei osaa määritellä sitä tyhjentävästi. Parhaiten sen sisällön ymmärtää seuraamalla sitä, mitä politiikaksi mediassa ja ihmisten keskuudessa politiikaksi sanotaan. Politiikka vaatii perehtymistä ja seuraamista, mikä tekeekin siitä niin vaikeasti lähestyttävää.
Politiikkaan perehtyminen tarkoittaa yleissivistystä. Lukion käyneellä se on jo sillä tasolla, ettei politiikan seuraaminen tuota ongelmia. Kun yleissivistys on pohjalla, politiikan seuraaminen lisää tietoja ja yhä monimutkaisemmat ja vaikeammalta tuntuvat asiat alkavat aueta.
Politiikan seuraaminen ei ole urheilun seuraamista kummallisempaa tai vaikeampaa. Lehdet ja uutiset pursuavat sitä. On mm. paikallista, kansallista, Eurooppa- ja kansainvälistä politiikkaa. Näistä paikallinen kunnallispolitiikka ja kansallinen politiikka ovat varmasti konkreettisimpia ja helpoimpia ymmärtää ja seurata, sillä ne ovat ihmistä lähimpänä. Kun veroja nostetaan, pitää jonkun maksaa niitä enemmän, mutta samantien on valtiolla enemmän rahaa käytettäväksi vaikka rautateiden ylläpitoon, tai johonkin muuhun, mistä hyötyvät kaikki. Tai kun naapuriin päätetään rakentaa ydinvoimala, ei ole epäselvää, miten asia itseä koskettaa.
Kaikki asiat eivät tunnu koskettavan itseä, mutta kuitenkin yllättävän suuren osan päätöksistä, saattaisit itse tehdä eri tavalla, jos tietäisit miten niihin vaikuttaa. Politiikkan seuraaminen ja siihen perehtyminen ovat asioita, joita jokaisen kansalaisen kannattaisi harrastaa edes ihan vähän. Kun tietää maahanmuuttoasioista jotain, on niistä helpompi muodostaa perusteltuja mielipiteitä ja olla jotain mieltä. Sama pätee polittiikaan ylipäätään.
Monet asiat politiikassa ovat mielipide-, arvo- tai ideologiapohjaisia valintoja. Tehtävään päätökseen siis vaikuttaa paljon se, mitä itse omassa elämässä pidetään arvokkaana ja miten suhtaudutaan muihin ihmisiin. Ihmisillä on tietysti erilaisia arvoja ja mielipiteitä, joten päätöksiäkään ei aina pystytä tekemään yksimielisesti. Erilaiset mielipiteet ovat hyvä asia ja ennen oman mielipiteen muodostamista kannattaa aina tutustua useampaan erilaiseen näkökulmaan ja niiden perusteluihin.
Itse kiinnostuin politiikasta, kun aloin yläasteella opiskella yhteiskuntaoppia. Mielenkiintoinen aine vei mukanaan ja lukiossa luin kaikki yhteiskuntaan viittaavat kurssit yhteiskuntafilosofiasta lähtien. Kun opin ymmärtämään yhteiskunnan rakenteita koulun kautta opin ymmärtämään myös politiikkaa ja kiinnostuin siitä yhä enemmän. Myös vanhempani ovat vaikuttaneet asiaan, täytyy myöntää. Kun 2008 aloin ehdolle kunnallisvaaleissa 18-vuotiaana, aloin seurata politiikkaa yhä tiiviimmin. Sen jälkeen erilaiset luottamustehtävät ovat lisänneet mielenkiintoa ja perehdyttäneet asioihin, joista ehdottomasti on hyötyä myös arkielämässä. Olen politiikassa niin sanotusti mukana nyt toista vuotta, joten en todellakaan ole vielä päässyt siihen sisälle kunnolla. Uusia asioita tulee jatkuvasti ja opeteltavaa riittää.
Politiikkaa saa siis kaikesta. Jos jokin asia kiinnostaa sinua, se on luultavasti jossain määrin poliittinen ja näin ollen voisi myös politiikka kiinnostaa sinua. Unohda vain sana politiikka ja käsittele asiaa erilaisten mielipiteiden ja niiden perustelujen vertailuna, niin juttu tuntuu paljon mielekkäämmältä ja mielenkiintoisemmalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti